Koulutus on nostettava keskiöön!
Olin mukana Orpon hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa, Osaava Suomi -ryhmässä yhtenä KD:n neuvottelijana. Iloitsin silloin, ja edelleen, niistä kehittämistoimista, joita saimme yhdessä neljän puolueen kesken kirjattua koskien erityiseti perusopetusta. Nämä kirjaukset ovat myös toteutuneet. Ne eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä näinä taloudellisesti erittäin haastavina aikoina!
Perusopetukseen lisättiin kolme vuosiviikkotuntia lisää ja ne kohdentuvat äidinkielen ja matematiikan oppisen vahvistamiseen. Oppimisen tuen uudistus toteutettiin ja se laajeni ensi kertaa koskemaan myös toista astetta. Lasten ja nuorten luku- ja laskutaitojen paranemiseen onkin syytä panostaa. Omassa kunnassani on vuosi sitten käynnistetty Lupa lukea-toimintamalli, jolla läpi kaikkien luokka-asteiden, varhaiskasvatuksesta lukioon, harrastetaan lukemista joka päivä. https://www.riihimaki.fi/opi-ja-kasvata/lukutaito/
Oppimisen tuen uudistus on nyt vuoden kokemuksella ollut askel hyvään suuntaan, mutta siinä riittää kehitettävää edelleen. Muutos vie aina aikaa ja tuen toteutumista erilaisen oppijoiden kohdalla on seurattava huolella. Tuen tulee toteutua myös käytöksellä oireilevien oppilaiden kohdalla. Oppimisen tuen säädösten tulkinnat on myös varmistettava yhtenäiseksi maassamme.
Myös osaamistakuutyö eli esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistus etenee Opetushallituksessa nyt vauhdilla. Se on merkittävä asia, jolla halutaan varmistaa se, jokainen oppilas omaa riittävät taidot siirtyessään opintiellä eteenpäin.
Hallitus on jatkanut perusopetuksen kehittämisrahoitusta ja tehnyt lisäpanostuksia esimerkiksi valmistavaan opetukseen ja suomi toisena kielenä -opetukseen. Tämä on mielestäni myös tärkeää. Hyvä kotoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttää suomen kielen osaamista.
OAJ:n tuoreen analyysin mukaan hallituskauden koulutuspäätösten kokonaisvaikutus jää kuitenkin miinukselle, vaikka joukossa on näitä mainitsemiani tärkeitä kehittämis- ja laatupanostuksia. Säästötoimia on tehty ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluihin ja vapaan sivistystyön rahoitukseen. Myös kuntien valtionosuuksiin, joilla rahoitetaan muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus kunnissa, on tehty leikkauksia. Valtionosuuksien pienentyessä, kuntapäättäjiltä vaaditaan näkemystä ja uskallusta priorisoida kasvatukseen ja opetukseen silloinkin, kun siihen saatava valtion tuki pienenee.
Koulutusjärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavaa rahoitusta. Tästä olen OAJ:n kanssa täysin samaa mieltä. "Jos tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa ja vahvistaa talouskasvun edellytyksiä, koulutuksen rahoituksen suunnan pitäisi olla nykyistä kunnianhimoisempi", OAJ:n puheenjohtaja Murto sanoo.
Olenkin sitä mieltä, että koulutus on nostettava keskiöön! Silloinkin kun taloustilanne on haastava. Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus!