Näpit irti kotihoidontuesta!
Taas ollaan kotihoidontuen tuen kimpussa! STM:n Perhevapaaselvitysryhmän kesäkuinen esitys kotihoidontuen lakkauttamisesta on mielestäni huono. Se veisi tosiasiallisen mahdollisuuden hoitaa omia lapsia. Perheiden valinnanmahdollisuus tulee säilyttää jatkossakin erityisesti pienten lasten vanhemmilla! Varhaislapsuus on korvaamattoman arvokas ja tärkeä vaihe lapsen elämässä. Itse puhun nimenomaan alle 2-vuotiaiden kotihoidon mahdollisuuden turvaamisesta. Sen ikäinen lapsi ei välttämättä tarvitse kodin ulkopuolisia virikkeitä ja vaihtuvia ihmissuhteita. Varhaislapsuudessa luodaan kiintymyssuhde ja silloin rakentuu koko elämänkaareen vaikuttava perusturvallisuus. Perhepoliittiset ratkaisut on siksikin tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta.
Yhteiskunnan on tarjottava lastenhoitoon erilaisia vaihtoehtoja ja tuettava perheiden valinnanvapautta lasten kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välillä. Kotihoitoa ja päiväkotia ei pidä asettaa vastakkain, vaan järjestelmää on kehitettävä entistä joustavammaksi ja perheen tarpeista lähteväksi. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -velvollisuus, jota yhteiskunnan on toimillaan tuettava. Kotihoidon on oltava todellinen vaihtoehto pienimmille lapsille esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisän turvin. Olemmekin Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän nimissä keväällä esittäneet Riihimäki-lisän palauttamista yhdeksi vaihtoehdoksi.
Väestöliiton Tiina Ristikari kommentoi tuoretta STM:n ryhmän esitystä näin: "Mikäli kotihoidontukea ei saa, voi seurauksena olla se, ettei kotiin voi jäädä hoitamaan lastaan, vaikka haluaisi." Hän haluaakin peräänkuuluttaa sitä, että jokaisella perheellä olisi mahdollisuus valita. Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen. "Mielestäni jokaisella perheellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja, jotka ovat heille parhaita, toteaa Ristikari.
Monet vetoavat siihen, että kotihoidon tuki saa maahanmuuttajaäidit jäämään kotiin lasten kanssa ja suomen kielen oppiminen estyy. Näen, että maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen onkin kannustettava. Osallistuminen parantaa lasten kielitaitoja, kouluvalmiutta sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajaperheiden naisten työllistyminen j kielen oppiminen on haastavaa. Näihin haasteisiin tulisi löytää muitakin ratkaisuja kuin kotihoidon tuen lopettaminen tällä perusteella koko väestöltä.
Hallitus on esittänyt, että kotihoidontuen myöntämisen perusteita muutettaisiin. Jos eduskunta hyväksyy esityksen, myöntämisen ehtona jatkossa olisi se, että tukea hakeva vanhempi on asunut Suomessa tai EU - tai Eta-maissa vähintään kolme vuotta. Lisäksi kotihoidontukea voisi saada vain vanhempi, joka itse hoitaa lastaan. Muutokset astuisivat voimaan 1.1.2027. Tämä on minusta asiallinen esitys.
Kotihoidontuen määrät vuonna 2026 ovat seuraavat: Ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta lapsesta saatava hoitoraha on on 377,68 €/kk (ennen veroja). Perheen muista alle 3-vuotiaista sisaruksista maksetaan lisäa 242,69 €/kk ja kustakin 3 vuotta täyttäneestä mutta alle kouluikäisestä sisaruksesta 72,66 €/kk. Perheen tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä on enintään 202,12 €/kk lasta kohden. Kotihoidontuen määrä on suhteettoman pieni työn merkitykseen ja arvoon nähden. Sekä verrattuna siihen, mikä on kunnallisen varhaiskasvatuksen todellinen kustannus per lapsi. Varhaiskasvatuksen todellinen kustannus kunnalle on keskimäärin noin 14 304 euroa lasta kohden vuodessa, kun taas perheiden maksama asiakasmaksu on enintään 335 euroa kuukaudessa. Noin puolet perheistä saa varhaiskasvatuksen täysin ilman maksua. Vuosina 2022–2023 varhiskasvatuksen kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin Kanta-Hämeessä 14,7%. Kuntaliiton varhaiskasvatukseen erikoistunut kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen mukaan juurisyynä ovat varhaiskasvatuksen lakimuutokset, jotka ovat lisänneet henkilöstöä ja lasten määrää päiväkodeissa, mutta samaan aikaan madaltaneet vanhempien maksamia asiakasmaksuja. Nimenomaan pienimpien lasten määrä on kasvanut ja se on kustannuksiltaan kalleinta.
Kotihoidon tuen määrä tulisi mielestäni nostaa selkeästi korkeammaksi. Itse olisin valmis tutkimaan kotihoidontuen rajaamista vain alle 2-vuotiaisiin lapsiin. Minusta myös kotihoidon tuen saamisen tulisi kerryttää eläkettä sen sijaan, että sen nykyisellään nähdään vaikuttavan negatiivisesti erityisesti naisten uriin ja työelämän tasa-arvoon. Myös kotihoidontuen verovapautta olisi hyvä harkita.
En ole missään tapauksessa päiväkoteja ja julkista varhaiskasvatutusta vastaan, päinvastoin. Olenhan itsekin työskennellyt varhaiskasvatuksessa kymmenisen vuotta ja omat lapseni ovat saaneet hyvää varhaiskasvatusta. Kuntien on turvattava varhaiskasvatuksen laatu jatkossakin riittävillä resursseilla ja kehittämistoimilla. Kotihoidotuessa kyse on kaikkein pienimmistä lapsista ja perheiden todellisen valinnan mahdollisuuden turvaamisesta myös tulevaisuudessa.
https://urly.fi/4aZV Talouselämä-lehdessä esitelty STM:n tutkimusryhmän esityksestä