Joulukalenterin 5. luukku

05.12.2022

Onko kotihoito todellakin haitallista lapsille?

En ole varmasti ainoa, joka hieraisi silmiään lukiessaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) uuden tutkimustuloksen, joka uutisoitiin joulukuun alussa otsikolla "Lasten kotihoidon tuesta on haittaa äideille ja lapsille." Tuo otsikko veti kyllä mutkat suoriksi ja tuntuu jopa tarkoitushakuiselta. Tutkimuksessa selvitettiin lasten kotihoidon vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin.
En ole varmasti ainoa, joka hieraisi silmiään lukiessaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) uuden tutkimustuloksen, joka uutisoitiin joulukuun alussa otsikolla "Lasten kotihoidon tuesta on haittaa äideille ja lapsille." Tuo otsikko veti kyllä mutkat suoriksi ja tuntuu jopa tarkoitushakuiselta. Tutkimuksessa selvitettiin lasten kotihoidon vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin.

Kyseenalaistetaanko Suomessa nyt jo vanhempien kyky hoitaa omia lapsiaan? Halutaanko entisestään vähentää vanhempien kasvatusvastuuta omasta jälkikasvustaan? Tutkimustulos on hämmentävä tällaisena aikana, jolloin varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta ja päiväkotien haastavista tilanteista uutisoidaan lähes päivittäin. Myös lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi on tämän päivän murheellinen tosiasia.

Ymmärrän sen, että jos monilapsinen perhe valitsee lastensa hoitomuodoksi kotihoidon, se saattaa vaikuttaa heikentävästi erityisesti äidin työuraan ja myöhempään palkkatasoon. On kyse kuitenkin perheen omasta valinnasta ja sellaisena sen tulee säilyä jatkossakin. Kotihoitoa ei missään tapauksessa saisi leimata julkisuudessa haitalliseksi, kuten nyt on tehty.

Lasten hyvinvoinnin perusta on tunneilmapiiriltään turvallinen koti. Suhde omiin vanhempiin on kallisarvoista ja se kehittyy yhdessäolon ja yhteisen arjen kautta. Perheiden hyvinvointia tuleekin monin eri tavoin tukea mm. matalan kynnyksen tukipalveluilla ja myös lapsilisien korotuksella.

Olen pienten kotihoidon tärkeyttä korostaessani samalla vahvasti myös varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Laadukas varhaiskasvatus yli 2-vuotiaille lapsille esim. osapäiväisesti on usein lapsen edun mukaista. Alleviivaan sanaa laadukas. Se edellyttää pätevää, pysyvää ja hyvinvoivaa henkilöstöä sekä riittävän pieniä lapsiryhmiä. Sosiaalinen kanssakäyminen, pedagoginen osaaminen ja virikkeet kehittävät.

Tällä hetkellä kuitenkin trendi tuntuu olevan se, että jo alle 1-vuotiaat aloittavat päiväkodissa, koska yhteiskunta lähes pakottaa perheet tähän esim. kotihoidon tuen kuntalisiä poistamalla. Toivottavasti tätä VATT:n tutkimustulosta ei ihan purematta niellä. Siltäpä se kuitenkin näyttää twitteriä selatessa. Ainakin itse haluan tietää, mitä muita tutkimustulokseen vaikuttaneita seikkoja on huomioitu, tai jätetty huomioimatta. Kotihoidontukijärjestelmää voidaan kyllä kehittää, muttei poistaa.

Eikö lapsi- ja perheystävällinen Suomi ole sellainen, joka ajattelee ennenkaikkea lapsen näkökulmasta, ei pääasiallisesti työelämä- ja aikuislähtöisesti?

Hannele Saari
KM, luokanopettaja kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (kd)

Hannele Saari - Poliittinen blogi
Kaikki oikeudet pidätetään 2022
Luo kotisivut ilmaiseksi!