Lääkärien ja hoitajien suomen kielen taitoon panostuksia

Jätimme KD- aluevaltuustoryhmänä Kanta-Hämeen aluevaltuustossa (29.10.2024) alla olevan valtuustoaloitteen. 

LÄÄKÄRIEN JA HOITAJIEN SUOMEN KIELEN TAITOON PANOSTETTAVA

Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii nykyisin paljon lääkäreitä ja hoitajia, joiden suomen kielen osaaminen ei välttämättä ole riittävä. On ymmärrettävää, että osaajapulan vuoksi kaikki ammatillisesti pätevä henkilöstö on kullan arvoista ja otetaan ilolla vastaan. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että jokaisella hoitotyötä tekevällä on riittävä suomen kielen taito. 

Kansallisesti vaadittu B2-taso täytyy aloittaessa olla, mutta sen riittävyys jakaa mielipiteitä. Vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa on ymmärrettävä asiakkaan kuvaukset mahdollisesta hoidontarpeesta. Yhtä tärkeää on myös se, että asiakas kokee tulleensa ymmärretyksi ja saa ymmärrettävät hoito-ohjeet. Käytännössä saattaa käydä jopa niin, että asiakas haluaa varata uuden lääkärikäynnin jos kommunikaatio ulkomaalaistaustaisen hoitotahon kanssa ei ole ollut tyydyttävä. Tämä syö resursseja. 

Lisäksi on huomion arvoista, että ammattihenkilön tulee pystyä toimimaan kehittämistyössä tiiminä kollegojen kanssa sekä kyetä itseoppivaan työotteeseen. Hyvää kielitaitoa vailla olevat lääkärit ja hoitajat kuluttavat kollegojen voimavaroja. Ohjausta tarvitaan kielitaitoon liittyvien asioiden lisäksi myös ammatillisissa asioissa. Ulkomailla kouluttautunut joutuu opettelemaan suomalaisen terveydenhuollon erityispiirteet työpaikalla. Ohjaukseen olisi tärkeä suunnitelmallisesti varata aikaa, jotta se ei kuormita muuta henkilökuntaa kohtuuttomasti.

Kun lääkärille tai hoitajalle maksetaan täysi palkka, tulisi myös työkyvyn ja osaamisen olla täysipainoista. Mikäli kielitaito ei ole vielä riittävä, voisi lääkäri kenties aloittaa työskentelyn ns. kieliamanuenssin toimessa. Tällöin asiakkaita ohjattaisiin vähemmän ko. työntekijälle ja palkka olisi pienempi. Samoin hoitajien palkkauksessa tulisi huomioida kielitaidon taso. Tämä voisi kannustaa omaehtoiseen kielitaidon kehittämiseen. Suomen kielen osaamisen kehittämistä olisi tärkeä myös työnantajan toimin tukea.

 Esitämme, että Kanta-Hämeen hyvinvointialue kehittää käytäntöjä, joilla kieli- ja ammattitaidon kehittäminen turvataan myös työskentelyn ohessa. Tällä olisi vaikutusta koko työyhteisön työssä jaksamiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Myös hoivayksiköitä, joilta Oma Häme ostaa palvelua, tulisi ohjata vastaavan suuntaisesti. 

Esitämme myös, että Oma Hämeessä kehitetään toimenpiteitä, joilla saadaan positiivista vaikutusta suomalaisten, kokeneiden lääkäreiden ja hoitajien saamiseen ja pysymiseen perusterveydenhuollossa. Ulkomaalaistaustainen henkilöstö on tärkeä lisä, mutta sen määrä ei saa nousta yksikkötasolla liian suureksi. 

Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä: Hannele Saari,  Kylli Kylliäinen, Päivi Räsänen