Valtuustossa 10.11.2025
Tänään 10.11. Riihimäen valtuuston talousarviokokouksessa pidin KD:n valtuustoryhmän ryhmyrinä alla olevan puheenvuoron talousarviosta.
Riihimäen Kristillisdemokraatit / Ryhmäpuheenvuoro KV 10.11.2025 / Hannele Saari
Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2027 - 2028 taloussuunnitelma Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Meillä Kristillisdemokraateilla on vahva tunne ja kokemus siitä, että talousarvioprosessi on kaupungissamme tehty yhdessä. Valtuuston ja hallituksen seminaareissa on avoimesti muodostettu yhteistä tilannekuvaa toimintaympäristöstä, sen muutoksista ja taloudellisista näkymistä. Taloustilanne on vaativa, ja sen haasteisiin halutaan etsiä ratkaisuja. Nyt käynnissä oleva Vakaan talouden ohjelma vaatii ehdottomasti jatkoa. On oltava avoin mahdollisille rakenteellisille muutoksille ja uusille tavoille toimia. On myös löydettävä tulonlähteitä. Uusia virkoja ei tässä vaiheessa ole syytä edistää vaan aina ensisijaisesti tehtävien uudelleenjärjestelyn kautta kohdentaa resursseja uudelleen.
Perhepuolueena me Kristillisdemokraatit iloitsemme erityisesti Seuraavana Riihimäki kehitysohjelman kärkihankkeeksi kirjatuista Lapsiystävällinen kunta toimenpiteistä. Pro Koulu-toiminnan laajentuminen (vaikkakin hitaasti), Reilu Riksu -toimintamallin toteutumisen seuranta, Perhetalon tarveselvityksen laadinta ja hyväksyntä sekä Unicefin Lapsiystävällinen kunta työn 2. tunnustuksen saavuttaminen. Perhetalon ml. päiväkoti, suunnittelua koko ryhmänä kannatamme aikaistettavan investointisuunnitelmassa. Eli kannatan SDP:n muutosesitystä liittyen perhetalon suunnittelun aikaistukseen. Lapset näkyvät myös Vastustamaton vartin kaupunki päämäärän tavoitteissa, sillä Peltosaaren puisto rakennetaan ensi vuonna lähes valmiiksi. Kestävän kasvun yhteisön tavoitteena on ympäristöpolitiikan päivitys ja siihenkin pääsee Lapsiparlamentti lausumaan ensi viikolla. Koulu- ja päiväkotiverkon palveluverkkopäätöstä tehtäessä tulee huomioida lasten- ja perheiden näkökulma, vaikkakin ikäluokkien pieneneminen todennäköisesti pakottaa myös supistaviin toimiin tulevaisuudessa. Valtuustolla on vahvaa tahtotilaa pyrkiä nykyistä pienempiin luokkakokoihin ja nyt ikäluokkien pienentyessä on siihen Momemtum.
Ikäystävällisyys on termi, jonka haluamme nostaa esiin. Toivommekin, että ensi vuonna Asunto-ohjelmaa päivitettäessä asioita tarkastellaan myös senioriväen näkökulmasta ja tarpeista. Teemaa voidaan pohtia sekä yksittäisiä asuinalueita että asuinkortteleita kehitettäessä. Ikäystävällisyyden kehittämisessä korostuvat fyysinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö ja palvelut. Tavoitteena on ympäristö, joka on hyvä kaikille ja kaikenikäisille – myös heille, joiden liikkumiskyky tai muistitoiminnot ovat heikentyneet. Pidämmekin tärkeänä kehittää "Liikkuva Riihimäki" - konseptia kaikenikäisten liikuntapalveluiden turvaamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapinnalla on oleellisen tärkeää. Toimet, jotka vaikuttavat positiivisesti HYTE-kertoimeen, ovat taloudellisestikin kannattavia. Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi, päätöksissä olisi tärkeä huomioida ikävaikutusten arviointi.
Tänä vuonna tiivistyneen neljän kunnan, Janakkala, Loppi, Hausjärvi ja Riihimäki, yhteistyöhön elinvoiman saralla kohdistuu myönteisiä odotuksia. Työllisyysalue EHTA sta on muovattava yhtenäinen ja päällekkäisyyksien karsinnalla mahdollisimman kustannustehokas. Nykyinen työttömyystilanne on vakava ja uhkaa tuoda lisäkustannuksia. EHTAlle kohdistuu onnistumispaineita erityisesti nuorten työllistämisessä. Myös maahan muuttaneiden työllistymisen onnistuminen edistää kotoutumista oleellisesti.
Olemme useammassa talousarvioprosessissa kipuilleet kasvavan lainamäärän ja laajojen investointitarpeiden kanssa. On tehty selvityksiä, palautettu valmisteluun ja päätetty jopa perääntyä suunnitelmista. Vaikka tämä on kuntalaisesta saattanut vaikuttaa poukkoilevalta, on syynä tähän ollut halu tehdä taloudellisesti järkeviä ja kestävää päätöksentekoa. Monet investointisuunnitelmat ja palveluverkkoratkaisut ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen ison kokonaisuuden, jossa lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme valtuustona yhdessä tulleet ymmärrykseen, että investointeja on välttämätöntä aikatauluttaa ja etsiä mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja. Vastaavaa priorisointia on tarpeen tehdä jatkossakin. Velkaantuminen on syytä pitää kohtuullisena. Velan otto kannattaa silloin kun investoinneilla lisätään elinvoimaa.
Tulevalle vuodelle ajoittuvat investointivalinnat ovat yhteismäärältään 17 miljoonaa, koko suunnitelmakaudella peräti 56,3 miljoonaa euroa. Nyt valitut kohteet toteuttavat selkeästi RakasRiksu2035 -strategiamme päämääriä. Kaupungin TOI-luokkien tilojen valmistuminen Uramon koulun yhteyteen toteutuu toivottavasti ilman viivytyksiä vuonna 2027. Lasimuseon peruskorjauksen kustannusarvion odotamme pienentyvän ensi vuodelle budjetoitujen suunnitelmien ja tarkastelun myötä. Vanhan kaupungintalon remontointi EHTAn toimitilaksi tuo elämää jo vuosia tyhjillään olleeseen keskeisellä paikalla olevaan rakennukseen. Kuntalaisille tärkeän maauimalan perusparannusta siirretään hieman ja vuodelle 2026 onkin varattu vain suunnittelurahoja.
Kristillisdemokraatit katsovat, että on järkevää tehdä Jokikylän alue valmiiksi. Siihen on panostettu taloudellisesti jo merkittävästi. On tärkeää, että alue on valmis kun rakentaminen vilkastuu. Myös kaupunkikuvallisesti alue on tärkeä. Siirrettävä jokiuoma tekee Jokikylän alueesta erilaisen kuin vastaavat alueet, ja siksi toivottavasti houkuttelevan. Katu-uudistuksia toivomme tehtävän taloudellisesti maltillisesti, kustannustehokkaisiin materiaaleihin pitäytyen. Hyvä, että rakentamisvaihe ajoitetaan kuitenkin samaan ajankohtaan Veden saneerausten kanssa.
Voimalahankkeen edistyminen pitkän selvittelyprosessin jälkeen on meistä hyvä asia. Talousarvioon kirjattujen reunaehtojen vuoksi ei vielä nyt tehdä lopullista päätöstä. Investointisuunnitelmassa varauduttu 7,5 miljoonan euron sijoituksen Voimalaan. KD pitää varteenotettavana rahoittaa tuo summa kaupungin sijoituksia vapauttamalla, eikä lisälainalla.
Olemme tyytyväisiä veroprosenttien pysymiseen entisellään. Veroprosentin nostoon ei jatkossakaan saa turvautua liian kevyesti. Yrittäjyyden tukeminen, elinvoimaa kasvattavien toimien suosiminen ja uusien asukkaiden houkutteleminen sekä nykyisten palvelutarpeisiin vastaaminen on meille kaupunkina oleellisen tärkeää kasvun saamiseksi.
Näillä vakavassa taloustilanteessa kuitenkin melko positiivisilla nostoilla, Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kiittää vuoden 2026 talousarvion valmisteluun osallistuneita virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kiitos.
Keskusteluissa nousi esiin liian vähäinen S2-opettajaresurssi. Siihen esitettiin perustettavaksi uutta virkaa. Muotoilin yhteistyössä muutaman valtuutetun kanssa yhteistyössä seuraavan toimenpidealoitteen, joka tuli yksimielisesti hyväksytyksi. Hienoa, sillä S2-resurssia todella tarvittaisiin enemmän!
Toimenpidealoite s. 110:
Riihimäellä on tällä hetkellä perusopetuksessa 301 oppilasta, joilla on rekisteröity äidinkieleksi muu kuin suomi. Heistä 261 on rekisteröity Suomi toisena kielenä (S2) -oppilaiksi. Heistä alakouluissa on 148 oppilasta ja yläkouluissa 113 oppilasta. Maahanmuuttajaoppilaiden suuri määrä on lisännyt S2-opetuksen tarvetta, mihin on osoitettu lisäresurssia niin, että kaikissa kolmessa yläkoulussa on oma S2-opettajansa. Seitsemässä alakoulussa, joissa S2-oppilaita on yhteensä 148, on kuitenkin edelleen vain yksi kiertävä S2-opettaja.
Esitän, että selvitetään alakoulujen S2 -opetuksen tarve ja resurssi sekä tehdään sen perusteella sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan toimesta suunnitelma S2-opetuksen saattamiseksi oikealle tasolle